takki

Muotinukkeni tarvitsevat vaatteita mitä moninaisimpiin tilanteisiin. Sydäntalven ajan olen keskittynyt lämpimien takkien ja ulkoilupukujen ompeluun. Turkit Olen kuulemma viisivuotiaana julistanut, että minusta tulee isona turkisompelija. Nyt olen päässyt kokeilemaan, miltä tuo ammatti olisi voinut tuntua. Barbie-nukkejen turkit olen ajan hengen mukaan ommellut tekoturkiksista. Niitä onkin ollut Eurokankaassa kattava valikoima. Luonnonvalkoisesta minkkijäljitelmästä ompelin sekä polvipituisen turkin että lyhyen jakun. Molempiin myös hatut. Harmaasta pitkäkarvaisesta kaarileikatusta turkiskankaasta sain sekä pitkän että lyhyen turkin. Lyhyt turkki pysyy kiinni hopeisen keinonahkavyön avulla. Vyön solkena on juomatölkin avaaja. Lindan pipo on ommeltu merinovillakankaasta. Valkoisesta teddyturkiksesta…

Maailman ensimmäisen Barbie-nuken syntymäpäivää vietetään tällä viikolla, ja juhlan kunniaksi on taas Barbie-blogin vuoro. Olen jo esitellyt kahden keskenään eri vartalotyyppisen Barbien vaatekaapit. Nyt ovat vuorossa kurvikkaille Barbie-nukeilleni ompelemani vaatteet. Iltapuvut ja juhlamekot Omistan kolme kurvikasta muotinukkea. Ne voivat surutta käyttää toistensa vaatteita, mutta aina löytyy joku kangas, väri tai kuosi, joka sopii parhaiten jollekin tietylle nukelle. Aloitin ompeluharjoitukseni iltapuvuista, jolloin Tiialle valmistui ensimmäinen kaavoilla ompelemani iltapuku. Käytin siihen jäännöspalan samaa vihreänharmaata taftia, josta olin aikoinaan ompeluttanut makuuhuoneeseen verhot. Kangas on hienosti shiftaavaa, mutta pienessä mittakaavassa se on niin jäykkää,…

Varoitus! Tässä blogissa ei puhuta sisustuksesta. Yleisön pyynnöstä esittelen Barbie-nukeille ompelemiani vaatteita ja kerron niiden syntytarinoita. Neuloosista vaatesuunnitteluun Olen kutonut vauvan nuttuja, töppösiä, tumppuja ja pipoja perinteisesti aina kun odotan lapsenlapseni syntymää. Neljäs lapsenlapseni syntyi syyskuussa 2020. Sen jälkeen minulta tilattiin pipo vastasyntyneen isoveljelle. Sitten piti kutoa pipo toisellekin tyttären pojalle. Seuraavaksi Reijo pyysi kutomaan pipon, ja kudoinpa yhden vielä itsellenikin. Näiden käsitöiden valmistuttua en halunnut jättää langantähteitä nurkkiin lojumaan, vaan kudoin lopuista langoista pikkupojille kaulaliinat. Toiseen niistä silmikoin dinosaurusten kuvia, ja nurja puoli piti siistiä vuorittamalla kaulaliinan päät. Nyt…