Yhteisöllisyys on yksi Habitare-messujen pääteemoista. Sama teema esiintyi jo kymmenen vuotta sitten Espoon asuntomessuilla ja monissa tapahtumissa sen jälkeenkin. Yhteisöllisyys ilmenee elämässämme nykyään monin eri muodoin. Se kietoo meidät otteeseensa niin arjessa kuin juhlassa, kotona, työssä ja vapaa-aikana. Tekniikka, kuten tietokoneet, tabletit ja kännykät tukevat sosiaalista elämäämme.
YHTEISÖLLISTÄ RAKENTAMISTA SUOMESSA
Ennen muinoin maalla asuttiin taloissa, joiden ikkunoista ei naapuritaloa näkynyt. Ikkunaverhot heiluivat, kun joku kulki tietä pitkin. Ohikulkijat olivat tervetulleita tupaan, ja aina löytyi jotain tarjottavaa. Monet tavarat olivat naapurin kanssa yhteisiä, kuten vaikkapa työkalut ja maatalouskoneet. Sokeria, jauhoja ja kananmunia lainattiin, koska kaupat sijaitsivat kaukana ja niiden aukioloajat olivat rajoitetummat kuin nykyisin. Sukulaisuus- ja perhesiteet olivat vahvoja. Ulkohuusissa oli kaksi reikää vierekkäin, ja ullakolle mahtui yöpymään vaikka koko suku. Tilaa ei tarvittu paljoa, sillä yöpyminen siskonpedissä oli ihan ok. Sotien jälkeisen ajan Suomessa kullekin eri toiminnolle pyrittiin järjestämään oma tilansa kodissa. Rakennettiin koteja, joissa oli paljon väliseiniä ja pieniä huoneita. Keittiöt olivat erillisiä emännän hallitsemia huoneita, joiden yhteydessä usein oli pikkuruinen palvelijan huone.
Seinäjoen asuntomessuilla ympyrän muotoon rakennettujen talojen keskelle jätettiin pala luontoa, joka sekä yhdistää että erottaa.
Sanasta yhteisöllisyys tulevat ensimmäisenä mieleeni kollektiivisen asumisen kimppakämpät ja opiskelijoiden soluasunnot. Asuntomessualueet muodostavat aina jonkinasteisen yhteisön. Ollaanhan siinä yli vuoden ajan tekemisissä tulevien naapureiden kanssa ja toimitaan yhteisen päämäärän hyväksi. Kerrostaloasuminen kaupungeissa on jo jonkin aikaa muuttunut sosiaalisemmaksi. Naapurit ovat tuttuja, heitä tervehditään ja usein vaihdetaan kuulumisiakin. Lapset leikkivät pihalla yhdessä. Kirjoja, lehtiä, astioita, huonekaluja ym. kierrätetään naapureiden kesken. Taloyhtiöiden yhteiset tilat, kuten saunaosastot, pyykkituvat, kerhohuoneet, nikkarointitilat, kattoterassit, uima-altaat ja kuntosalit yleistyvät. Talkoohenki elää pihatalkoiden muodossa.
Vuonna 2013 valmistui ensimmäinen ryhmärakennuttamisella toteutettu yhteisöllinen kerrostalo Helsinkiin Jätkäsaareen. Tähän asunto-osakeyhtiö Maltaan ei astuta pääovesta ahtaaseen rappukäytävään, vaan avaraan kaikkien asukkaiden yhteiseen ruokasaliin ja oleskelutilaan. Suunnilleen samoihin aikoihin Maltan kanssa rakennettiin Espoon Olariin yhteisöllinen rivitaloyhtiö Toivo. Naapureiden luona käydään kahvilla ja saunaseuraakin löytyy. Kaupunginosat lujittavat yhteisöllisiä siteitään perustamalla tarkoitukseen sopivia tiloja. Hyvänä esimerkkinä tästä on syksyllä 2015 Kannelmäen ostarissa avattu asukkaiden yhteinen olohuone eli Kannelmäen Olkkari. Myös erilaiset tapahtumat keräävät kaupunginosien asukkaita yhteen. Espoon Leppävaarassa järjestetään tänä vuonna jo 25. kerran jokasyksyiset raittikarnevaalit.
KOTI KALUSTETAAN YHTEISÖLLISEKSI
Omakotitaloihin sisustetaan mielellään erikseen arkiolohuone, johon mm. televisio sijoitetaan.
Työpisteeksi kotona riittää siro työpöytä ja tuoli. Tällainen kalusteryhmä sopii mainiosti pienempäänkin olohuoneeseen.
Monilapsisissa perheissä voidaan lastenhuoneet sisustaa niin, että lapset nukkuvat toisessa huoneessa, ja leikkivät toisessa. Suuri lastenhuone voidaan myös jakaa liukuovella kahteen eri osaan, joista toisessa nukutaan ja toisessa leikitään. Lapsen ehdittyä kouluikään tällaiset huonejärjestelyt on helppo muuntaa kahdeksi erilliseksi koululaisen huoneeksi.
Sinkkuja ja yksinäisiä vanhuksia on yhä suurempi osa väestöstämme. Siksi kodit ovat enenevässä määrin pienempiä kuin ennen. Lapsiperheissä kodit kalustetaan tiloiksi, joissa perhe voi viettää yhteistä aikaa. Keittiö yhdistyy olohuoneeseen ruokailutilan välityksellä, ja tähän suureen yhteisölliseen tilaan sijoitetaan mahdollisimman paljon toimintoja. Keittiössä, joka on sosiaalisen elämän keskipiste, valmistetaan yhdessä ruokaa ja ruokaillaan. Suureen avaraan oleskelutilaan mahtuvat sulassa sovussa leikit, pelit, viihde, lukeminen ja työskentely. Olohuoneisiin kalustetaan mielellään suuri kulmasohva tai vaikkapa kahdesta sohvasta muodostuva seurusteluryhmä, johon on helppo lisätä kevytrakenteisia tuoleja ja raheja, kun halutaan istuimia isommalle porukalle. Mielellään kutsutaan myös vieraita kylään – ystäviä, sukulaisia ja naapureita. Sisustamisessa muunneltavuus, niin huonejärjestelyissä kuin huonekaluissakin, kulkee käsi kädessä yhteisöllisyyden kanssa.
Kulmasohvat ovat edelleen suosittuja olohuoneen kalusteita. Parhaat sohvapöydät muuttavat kokoa, muotoa ja jopa korkeutta. Lukunurkkaus sopii erinomaisesti olohuonemiljööseen, jossa ei ole televisiota. – Kotiteatterihuoneet, kuntosalit ja saunat ovat jäämässä pois kodeista sitä mukaa kuin asuntojen koot pienenevät. Kerrostaloissa kaikki edellämainitut tilat voivat olla taloyhtiön asukkaiden yhteisessä käytössä.
Pyöreät ja vinokulmaiset huoneet on helppo kalustaa yhteisöllisiksi. Istuimet loksahtavat pöydän ympärille kuin luonnostaan.
Suureen ruokailutilaan mahtuu enemmänkin väkeä. Jatkettavat ruokapöydät ja pinottavat tuolit ratkaisevat pienempien ruokailutilojen ongelmat. – Lasikaide ei estä näkyvyyttä alakertaan, eikä luonnonvalon kulkeutumista yläkertaan. Asuntomessutaloihin on rakennettu mielellään myös sisäikkunoita ja sisäparvekkeita, jotta yhteys tilojen välillä ei katkeaisi.
Erillisen työhuoneen ja vierashuoneen tarve kodeissa on vähentynyt. Vuodesohva tai vuodetuoli riittää vieraalle yhden yön viettämiseen. Lastenhuoneissa monitoimikalusteista muokataan kaveripeti tarvittaessa. Kodin toimivuus vaatii vielä toistaiseksi isommissa perheissä kahta suihkua ja joskus myös kahta pesuallasta kylpyhuoneessa. Mitä yksityisyyden ja yhteisöllisyyden rajankäyntiin tulee, sauna ja palju porukalla ovat ok, sen sijaan suihku, kylpyamme ja WC eivät.
Olohuoneisiin avautuvien keittiöiden muotoilu on vähäeleistä, linjat ovat puhtaita ja yksityiskohdat ovat tyylikkäitä. Kaapit ja laatikot ovat useimmiten vetimettömiä. Ruokapöydän ääressä syödään niin arkena kuin vieraidenkin kanssa. Sen ääressä viihdytään pitkään seurustellen, joten ruokapöydän tuolien tulee olla mukavia istua. Ruokapöytää käytetään myös työskentelyyn, läksyjen tekoon, seurapelien palaamiseen tai harrastuksiin, kuten vaikkapa ompelemiseen. Siitä on siis muodostunut todellinen monitoimihuonekalu. Hyvä esimerkki toimivien ja yhteisöllisten tilaratkaisujen kodista on vuonna 2013 Hyvinkään asuntomessuille rakennettu Lammi-Kivitalo Maja.
Majan sisääntuloaulan yhteydessä on kuraeteinen, kodinhoitohuone ja WC. Alakerrassa ovat yhteiseen oleskeluun tarkoitetut tilat, kuten yhtenäinen keittiö-ruokailu-olohuonetila, sauna ja pesutilat. Yläkerrassa on vanhempien makuuhuone, omat makuuhuoneet lapsille sekä jokaisen makuuhuoneen yhteydessä vaatehuone. Kaikki tilat liittyvät avoimesti toisiinsa, sillä yläkerran kaiteen takaa on esteetön näkymä avaraan ja korkeaan oleskelutilaan. Makuuhuoneiden ovettomuus oli tietoinen ratkaisu, joka aikoinaan puhututti messuyleisöä. Kyllähän seinät antavat yksityisyyttä mitä tulee näköyhteyteen, mutta ovien puuttuminen makuuhuoneista aiheuttaa sen, että talon kaikki äänet kantautuvat myös sinne. Onko tämä jo liian pitkä askel kohti yhteisöllisyyttä?
YHTEISÖLLISESTI TÖISSÄ
Ihminen on sosiaalinen olento. Se näkyy myös työpaikoilla. Sosiaalinen kanssakäyminen ja tiimityöskentely toivat mukanaan ensin avokonttorit, sitten niihin liitetyt kodinomaiset kokoontumis- ja taukotilat. Moderneissa työyhteisöissä kiinteätä työpöytääkään siinä avokonttorissa ei enää ole, vaan työpisteet miehitetään siinä järjestyksessä kuin työpaikalle saavutaan. Toimiva ja viihtyisä sisustus toimistotiloissa on tärkeää. Sisustuksessa on ymmärretty, että luovuus, työmotivaatio ja tuottavuus kasvavat työpaikoilla, joissa viihdytään.
Helsinkiläisen avokonttorin sisustussuunnittelu on Marja Lähteen/Cocovisio käsialaa.
Pienyrittäjienkään ei tarvitse työskennellä yksin. Yhdysvalloista alkunsa saaneita cowork-tiloja on perustettu viime vuosina eri puolille Eurooppaa, Suomessakin niitä jo on useita. Mothership of Work -toimitila (MOW) avattiin tänä vuonna Helsingin Pienelle Roobertinkadulle. Monipuolisten teknisten palvelujen ohella viihtyvyyteen on panostettu. Ravintola, sauna, yhteiskeittiöt, lounge-tila ja kirjasto ovat kaikkien käytössä. MOW-konsepti avaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteisölliseen toimintaan pienille yrityksille tai yksityisyrittäjille.
VAPAA-AJANVIETTOA YHTEISÖLLISESTI
Viime aikoina kauppakeskuksistakin on alettu rakentaa julkisia olohuoneita ja kohtaamispaikkoja kaupunkilaisille. Niissä ei ainoastaan shoppailla, vaan ruokaillaan, kahvitellaan, käydään kuntosalilla ja elokuvissa sekä viihdytään kirjastossa. ”Kirjastosta tuli paikka oleskelulle” otsikoi Helsingin Sanomat Kaupunkiosion artikkelinsa 17.8.2016. Todellakin, kirjastoja on remontoitu yhteisöllisiksi julkitiloiksi viime aikoina oikein urakalla. Viimeisimpänä Töölön kirjasto Helsingissä avautui remontin jälkeen 20.8. Kesällä tutustuin Seinäjoella sijaitsevaan moderniin Apila-kirjastoon, ja siellä huomioni kiinnittyi siihen, miten eri ikäryhmät oli hienosti huomioitu sisustuksessa. Ihastuin erityisesti lasten ja nuorten osastoihin, joissa voi hengailla koulupäivän päätteeksi turvallisesti.
Seinäjoen pääkirjasto Apila avattiin neljä vuotta sitten. Kirjaston on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM arkkitehdit, sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti Päivi Meuronen.
Tänä vuonna kesäkuun alusta alkusyksyyn Herttoniemen metroaseman takaisella aukiolla HKL:n kuskien vanhassa taukotilassa toimii asukastila ja kahvila. Siellä järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Talkootyönä toteutetun Taukotilan sisustuksen suunnitteli Ulla Kotila/Design Social Helsinki.
Harrastuspiirit, joukkueurheilulajit ja yhdistykset ovat selkeästi yhteisöllistä toimintaa. Aloitin italian kielen opiskelun työväenopistossa kaksi vuotta sitten ja jatkan taas tänä syksynä. Tästä italian opiskelijoiden ryhmästä on muodostunut tuttu porukka, joiden kanssa moikkaillaan tuntien ulkopuolellakin: ”Buongiorno!” Golfseurat panostavat hyvään seurahenkeen järjestämällä jäsenilleen erilaisia golftapahtumia ja matkoja. Koen vahvaa yhteenkuulumisen tunnetta omassa golfseurassani. Viimeisimmän koulutukseni ja nykyisen ammattini kautta kuulun AJK-Sisustussuunnittelijat ry:hyn. Sissarit järjestävät kollegoiden tapaamisia, tutustumiskäyntejä alan toimijoihin sekä koulutustilaisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Yhdistyksen jäsenet ovat monipuolisesti esillä myös tämän vuoden Habitare-messuilla. Infolavalla kuulet Sissareiden mielenkiintoisia puheenvuoroja, voit osallistua Sissareiden opastamille kierroksille tai tulla tapaamaan meitä Sissarit-osastolle 3 E 30. Olen itsekin paikalla päivittäin, tule ihmeessä moikkaamaan!
Miten yhteisöllisyys toteutuu sinun elämässäsi? Näkyykö se eniten työpaikalla, kotona vaiko vapaa-ajan toiminnassasi?
Marja Lähde
sisustussuunnittelija
