Olen huomannut, että kotini sisustus näyttää nykyään kovin erilaiselta kuin ensimmäisessä omassa kodissani. Muutokset ovat vuositasolla melko huomaamattomia, mutta pidempää ajanjaksoa tarkastellessani kotini sisustusvalinnat ovat selvästi erilaisia kuin ennen. Mistä tämä johtuu?
Äiti sisusti lapsuuden kodeissani
Lapsena en paljon sisustusasioita miettinyt, minulle kelpasi se, mitä äitini kotiimme valitsi. Teini-ikäisenä kiinnostus sisustamiseen heräsi, ja aloin jo ehdotella värejä. Silloin olohuoneeseemme valittiin tummansininen sohvakalusto ja plyyshimatto, jossa oli tummansininen pohjaväri. Arvaat varmaan, että lempivärini oli tummansininen. Kesämökin sisustuksessa tummansinisen ohella suosittelin vihreätä, kun se niin hyvin mielestäni sopi puunväriseen lattiaan ja seiniin.
Sisäpintojen remontoinnin yhteydessä kesämökin tupaan tuli vihreä räsymatto ja vihreät puuvillaverhot.
Oman kodin sisustus alkaa muotoutua
Kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini, huonekalut, sisustuksen pienesineet ja suurimman osan tekstiileistä toin mukanani lapsuudenkodista. Yksiöni pintamateriaalien värit ohjasivat värivalintoja kaiken uuden kohdalla: keltaista ja ruskeaa raikastettuna ripauksella valkoista. Sen ajan trendivärit näkyivät etenkin uutena hankkimissani matoissa ja verhoissa.
1970-luvulla käytettiin rohkeita tummahkoja värejä: tummanruskeaa, viininpunaista, sinapinkeltaista ja metsänvihreää. Huonekalut olivat tukevia ja massiivisia.
Ensimmäisen kerran vietin häitäni vuonna 1977. Saimme silloin häälahjaksi mm. tämän komean nahkakaluston.
70-luvun lopulla hankitut huonekalut ja tekstiilit kulkivat mukanani kymmenisen vuotta, kunnes uuden parisuhteen myötä tarkistin sisustusmakuani, ja se muuttuikin silloin radikaalisti vaaleampaan suuntaan.
Uusi aviomies, uusi tyyli
90-luvun alussa viininpunainen nahkakalusto vaihtui valkoiseen. Tummanruskean kirjahyllyn tilalle tuli musta hyllykkö lähinnä TV-tasoksi ja koriste-esineitä varten. Kirjoja varten hankittiin valkoinen kirjahylly. Palisanterikantinen tummanruskea ruokapöytä ja siihen kuuluvat barokkijäljitelmätuolit varastoitiin kellariin, ja tilalle hankittiin pyökkijaloilla varustettu valkokantinen ruokapöytä ja venetsiatuolit taivutettuine teräsjalkoineen, rottinkipunosistuimineen ja -selkänojineen. Beigepohjainen plyyshimatto, jossa oli tummanruskeita ja viininpunaisia koukeroita sai väistyä harmaa-musta-valko-raitaisen villamaton tieltä. Itse ompelemani viininpunaiset samettiverhot säilöttiin kellariin, mistä ne viime vuonna lähtivät kierrätykseen.
Kodin värimaailma muuttui täysin erilaiseksi, osin myös materiaalit ja muodot. Aloittaessani yhteiselon Reijon rinnalla olin valmis luopumaan kaikesta, mikä muistuttaisi entisestä avioliitosta. Kuuntelin myös Reijon mieltymyksiä, ja niillä oli suuri vaikutus lopputulemaan. Valkoista, mustaa, kromia ja lasia. Kaikki meni kuin itsestään tähän toisenlaiseen suuntaan, joka myös sillä vuosikymmenellä sattui olemaan trendikästä. Tyyliin sopivia kalusteita ja sisustuselementtejä oli siis helposti saatavilla.
Sisustus alkoi näytellä merkittävää roolia elämässäni
Innostuin tutkimaan värejä, niiden yhdistelemistä ja vaikutusta ympäristöön oikein toden teolla vuonna 1993, kun kävin CMB-värianalyysissä. Siihen asti olin pitänyt kaikista väreistä, etenkin kirkkaista ja selkeistä. Vasta tuon värianalyysin kautta löysin valtavan määrän murrettuja hienostuneita värejä. Juuri murretut värisävyt ovat osoittautuneet sisustuksessakin parhaiksi, sillä ne kestävät aikaa.
Eniten sisustusmakuni kehittymiseen ovat kuitenkin vaikuttaneet sisustamiseen liittyvät opintoni. Omia sisustusmieltymyksiäni jouduin pohtimaan syvällisemmin vuonna 2008 Espoon kaupungin työväenopiston kurssilla “Sisustamisen vaihtoehtoja – suunnittelulla toimivaan asumiseen”. Kurssin alkuvaiheessa opiskelijoiden piti laatia kuvakollaasit asioista, joista pitää ja joista ei pidä.
Kuvakollaasi “Tästä pidän”
Kuvakollaasi “Tästä en pidä”
Tuolla samalla kurssilla jouduin myös pohtimaan, mikä minulle on tärkeintä kotini ilmapiirissä. Tehtävänä oli kuvata sitä viidellä sanalla. Minun sanani olivat virtaviivaisuus, toimivuus, rauhallisuus, kuulaus ja avaruus. Ja sitten piti vielä kiteyttää kodin sisustus yhteen sanaan, joksi valitsin sanan moderni. Nämä harjoitustehtävät olivat erinomaisia apuja oman sisustusmaun löytämisessä. Suosittelen itse kutakin tekemään.
Kun sitten lähdin opiskelemaan sisustussuunnittelua ammatikseni, opin valtavasti uutta, varsinkin materiaaleista ja valaistuksesta. Tiedän myös, mitä sisustuskaupoissa on saatavilla, ja mitä voi teettää, ellei valmiina löydy. Trendit muovaavat sisustusta kullakin vuosikymmenellä tunnistettavaan suuntaan. Myös uusia materiaaleja ja tekniikoita syntyy. Trendejä ja sisustusalan muutoksia kannattaa siis seurata. Koko kotia ei kuitenkaan pidä trendien perässä myllertää uusiksi. Poimi trendeistä kotiisi vain itseäsi miellyttävät asiat.
Iän karttuessa sisustusmakuni on tullut varmemmaksi. Enää ei ole tarvetta matkia muita tai kopioida sisustuslehtien kuvia. Tiedän, missä itse viihdyn ja mitä tarvitsen kotiini. Oikeastaan en haluaisi puhua sisustusmakuni muuttumisesta, sehän on pikemminkin vain kehittynyt.
Marja