Tänä kesänä lähialuematkailu on valttia. Asuntomessut ovat meille pääkaupunkiseudun asukkaille houkuttelevan lähellä Tuusulassa, mutta poikkeuksellisesti avoinna yleisölle vasta elokuussa. Messukäyntiä odotellessa päätin vierailla Tuusulanjärven ympäristössä sijaitsevissa lukuisissa mielenkiintoisissa museoissa. Ainola, Ahola, Erkkola, Aleksis Kiven kuolinmökki ja Halosenniemi ovat Asuntomessujen oheiskohteita.
Tuusulanjärven maisemat ovat houkutelleet kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä rakennuttamaan sinne kotinsa, jolloin suhteellisen pienelle alueelle on muodostunut 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taitteessa taiteilijayhteisö. Sisustajankin näkökulmasta voit tehdä näissä kohteissa mielenkiintoisen matkan yhden päivän aikana.
Ainola
Aloitin kierrokseni Ainolasta, jossa säveltäjä Jean Sibelius perheineen asui ja työskenteli maaseudun rauhassa vuodesta 1904 lähtien. Sekä Jean että Aino Sibelius asuivat Ainolassa aina kuolemaansa asti, Jean elämänsä viimeiset 53 vuotta ja Aino elämänsä viimeiset 65 vuotta. Talo ja sen sisustus on säilytetty sellaisena kuin se oli Sibeliusten aikana, ja se on toiminut Suomen valtion omistuksessa museona vuodesta 1974 lähtien. Kun näkee, miten viime vuosisadan alkupuoliskolla on eletty, oppii yhä enemmän arvostamaan sitä elämisen helppoutta, johon meillä nykyaikana on teknologian kehityksen myötä mahdollisuus kotonamme. Ei tuolloin ollut pölynimureita tai yleiskoneita, televisiosta puhumattakaan. Lämmitys hoitui vihreillä tai ruskeilla kakluuneilla ja varaavilla takoilla, jotka olivat tyypillisiä aikakaudelle. Seinillä näki usein ryijyjä. Huonekalut olivat kauniisti muotoiltuja ja käytännöllisiä. Voin hyvin kuvitella, kuinka tässä kodissa, toisaalta luonnontilaisen metsän, toisaalta hoidetun puutarhan ympäröimänä, on ollut rauhallista ja inspiroivaa säveltää.
Hirsistä rakennetussa talossa oli lankkulattiat ja lautakatot, joissa osin kattoparrut oli jätetty näkyviin.
Tilavaan makuuhuoneeseen on mahtunut sängyn lisäksi myös työpöytä.
Komerot sijoitettiin portaiden alle ja nurkkiin. Tässä keittiön yhteydessä olevassa komerossa säilytettiin mm. ruuanvalmistusastioita.
Ainolan salissa seinällä on suuri kaunis ryijy. Portaikko johtaa yläkertaan, joka oli heinäkuussa yleisöltä suljettu.
Eteisessä säilytettiin siivousvälineitä, jotka olivat näin yksinkertaisia.
Ahola
Lähellä Ainolaa sijaitsee kirjailija Juhani Ahon entinen koti, Ahola. Juhani Ahon (Brofeldt vuoteen 1907 asti) vaimo Venny Soldan-Brofeldt vuokrasi Vårbackan, kuten Aholaa silloin kutsuttiin, perheensä kodiksi vuonna 1897. Perhe muutti kuitenkin Helsinkiin jo vuonna 1911, jolloin suuri osa talon irtaimistosta huutokaupattiin. Siksi se nykyään, toimiessaan museona, ei näyttäydy sisustukseltaan sellaisena kuin aikoinaan ollessaan Juhani Ahon perheen koti. Talo muutenkaan ei ole alkuperäisessä asussaan, sillä rakennuksen toinen kerros on lisätty myöhemmin.
Juhani Ahon puoliso, Venny Soldan-Brofeldt oli kuvataiteilija, joka oli opiskellut Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Stieglitzin taideakatemiassa Pietarissa. Hän ei siis ollut ammatiltaan sisustusarkkitehti, mutta on suunnitellut ja valmistanut huonekaluja sekä suunnitellut Aholan huonemuutokset ennen kuin perhe muutti taloon asumaan.
Nykyään Aholassa esitellään Venny Soldan-Brofeldtin taidetta ja sisustusfilosofiaa. Venny näki kodin kokonaistaideteoksena. Vennyn käsistä syntyi kuvataidetta, taidekäsityötä, tekstiilitaidetta ja sisustussuunnittelua. Rouvan sisustusfilosofiaa on kuvattu näin: ”Yksinkertaista mutta tyylikästä. Sisustuksessa ei saanut olla mitään turhamaisuutta, kaiken piti olla mahdollisimman paljon itsetehtyä ja huokeata.”
Aleksis Kiven kuolinmökki
Tuusulanjärven rannan tuntumassa on myös kirjailija Aleksis Kiven kuolinmökki. Ja todella pieni mökki onkin. Silmällä arvioin siinä olevan alle 30 neliötä. Sisällä oli makuukammari ja tupakeittiö, ja mökki oli kaikin puolin vaatimaton ja huomiota herättävän matala, hämyisäkin pienine ikkunoineen. Ajatella, että siinä on joskus asunut kolme aikuista ja neljä lasta, sillä Aleksis Kivi asui mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet räätäli-veljensä perheen kanssa. Kuinka erilaista elämää ovatkaan viettäneet hyvin toimeentuleva Juhani Aho ja elinaikanaan hyljeksitty Aleksis Kivi. Toisella vaurautta, toisella köyhyyttä ja sairautta.
Taiteilijakoti Erkkola
Aleksis Kivellä oli elinaikanaan myös ihailijoita. Eräs heistä oli runoilija J. H. Erkko, joka rakennutti kotinsa Tuusulan Rantatien varteen, suunnilleen vastapäätä Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Erkko ennätti asua taiteilijakodissaan Tuusulassa vain vajaat viisi vuotta, ennen kuin kuoli vuonna 1906.
Erkkolan talo on noin 300 m²:n kokoinen, kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa on kahdeksan huonetta. Arkkitehtuuriltaan se edustaa kansallisromanttista tyyliä. Suurin huoneista on karjalaistyylinen pirtti, jonka vihreäksi lasitetuista tiilistä muurattu takka herättää huomiota. Huonekaluja talossa oli niukasti, mutta ne muutamatkin olivat mielenkiintoisia. Valitettavasti sisätiloissa oli valokuvauskielto. Erkkola toimii nykyään museona, jossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Silloin, kun itse siellä vierailin, siellä esiteltiin Tove Janssonin tuotantoa.
Halosenniemi
Vuonna 1902 valmistuneen taiteilija Pekka Halosen perheelleen suunnitteleman kodin rakennusmestarina toimi hänen veljensä Antti Halonen. Talo muistuttaa kovasti Erkkolaa, joka on niinikään Pekka ja Antti Halosen käsialaa. Hirsirakenteinen talo on punahonkaa. Ateljeen kattokannattajat on jätetty pyöreiksi, muut hirret on sahattu suorasivuisiksi. Seinät on viimeistelty veistämällä hirret aaltokuviolle piilukirveellä. Kun talo polun päässä tulee puiden katveesta näkyviin, se tuo mieleeni Bomban talon Pohjois-Karjalassa.
Korkea suuri huone on ateljee, jossa pyöreät kattoparrut on jätetty näkyviin.
Hirsistä rakennettu paanukattoinen tumma suuri rakennus sijaitsee upealla paikalla niemen kärjessä. Järvinäkymät ovat henkeäsalpaavan kauniit. Valokuvia saa ottaa myös sisätiloista, kunhan ei kuvaa erikseen ja vartavasten taideteoksia. Täällä saa hyvän käsityksen siitä, miten ennen vanhaan on sisustettu.
Jokaiseen huoneeseen eteistä myöten rakennettiin lämmitysuuni: hella, avotakka, tiili- tai kaakeliuuni. Jokainen uuni oli hyvin persoonallinen ja osin muodoltaan ja väritykseltään varta vasten sijoituspaikkaansa suunniteltu. Uunien luukut olivat kuin taideteoksia nekin, kukin omia yksilöitään.
Ateljeen takka.
Ruokasalin uunin luukku.
Annin huone.
Keittiön sydän.
Könnin kello tuotiin Halosenniemelle Halosten ensimmäisestä yhteisestä kodista Sortavalasta. Se sijoitettiin ruokasaliin.
Mankeli ylä-tambuurissa.
Halosen perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Lastenhuoneessa kerrossängyt säästävät neliöitä.
Halosten koti oli viihtyisä ja kodikas, vaikka kalustus oli hyvin pelkistettyä. Vuonna 1990 valmistuneessa entisöinnissä Halosenniemi huonetiloineen palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja avattiin yleisölle museona. Paraikaa siellä on meneillään näyttely: ”Piirustuskoulusta maailmalle – Albert Gebhard Pekka Halosen vieraana”.
Villa Kokkonen
Sokerina pohjalla päätin kierrokseni Villa Kokkoseen, joka on Alvar Aallon suunnittelema taiteilijakoti, yksi harvoista Aallon suunnittelemista yksityiskodeista. Täällä asui säveltäjä Joonas Kokkonen vuosina 1969-1996. Opastetulla kierroksella kiersimme arkkitehtuurisesti mielenkiintoisen talon, ja saimme luvan valokuvata sitä kaikista mahdollisista näkövinkkeleistä. Sisätiloissa oli kuitenkin valokuvauskielto. Jos haluat nähdä, miltä siellä näyttää, etsi käsiisi Avotakan Design-numero vuodelta 2014. Lehdessä on artikkeli ”Pöytäliinaan piirretty”, jossa on muutama kuva myös talon sisältä. Tai mene itse käymään Villa Kokkosessa, jossa opastetulle kierrokselle pääsee museokortilla tai 13:lla eurolla. Oopperalaulaja Antti A. Pesosen opastama kierros ulkona päättyy konserttisalissa pidettävään musiikkiesitykseen yhdessä pianisti Elina Viitailan kanssa. Kaikki tämä samaan hintaan. Tunnin ohjelmallisen osuuden päälle voit pieneen lisähintaan nauttia talon emännän omin käsin valmistamista kahvileivistä hyvän kahvin kera. Käynti on elämys, suosittelen!
Säveltäjästä aloitin kierrokseni Tuusulassa, ja säveliin myös lopetin. Välissä kirjailijoita ja kuvataiteilijoita. Harmi, että taidemaalari Eero Järnefeltin rakennuttama taiteilijakoti Suviranta on tänä kesänä suljettu yleisöltä. Tosin Suvirannasta ja Eero Järnefeltistä kertova näyttely on paraikaa esillä Järvenpään taidemuseossa. Siellä on esillä myös Venny Soldan-Brofeldtin taidetta. Kyllä näitä kohteita kiertäessä kesäinen hellepäivä helposti kuluu, ja miten rikastuttavia kokemuksia se suokaan!
Marja