Kun kaksi vuotta sitten aloimme etsiä uutta kotia, yhtenä valintakriteereistä oli, että siinä tulee olla työhuone. Se saa olla pienikin, ja voin hyvin jakaa sen Reijon kanssa, koska mielessäni väikkyi jo eläkkeelle jääminen. Kyllä eläkeläinenkin tarvitsee työpisteen, olkoonkin, että “työt” ovat vähän erilaisia kuin ennen.
Nykyaikana eläkeläinen hoitaa tietokoneella laskut, veroilmoitukset, matkojen ja monenlaisten muidenkin tavaroiden tilaukset. Tietokoneelle tallennetaan digikameralla ja kännykällä otetut valokuvat. Sähköposti, facebook, whatsapp ja instagram ovat tärkeitä yhteydenpitokanavia ystävien ja sukulaisten välillä. Reijolla on oma tietokoneensa, ja minulla omani. Läppärilläni syntyvät myös Cocovision blogit ja moodboardit.
Toinen makuuhuone työhuoneena
Uudessa kodissamme on kaksi suunnilleen samansuuruista makuuhuonetta. Toinen on sisustettu pelkästään nukkumista varten, minkä lisäksi siellä on osa minun vaatesäilytyksestäni. Toinen, noin kymmenen neliön kokoinen huone sisustettiin työhuoneeksi siten, että Reijon vaatesäilytyksen lisäksi siellä ovat molempien työpisteet. Ne sijaitsevat vastakkaisilla seinustoilla, joten istumme huoneessa selät vastakkain.
Siena-kuosiset verhot oli entisessä kodissamme jaettu niin, että toinen verho oli Reijon työhuoneessa, ja toinen Cocovision toimistossa. Nyt sijoitimme molemmat verhonpuolikkaat yhteiseen työhuoneeseemme. Mutta koska huonekorkeus on täällä suurempi, ne piti ensin jatkaa. Mittasin huolellisesti, purin vanhat käänteet, ja harsin uudet. Reijo ompeli koneella. Pituus saatiin juuri ja juuri riittämään, kun yläkäänne tehtiin leveän kanttinauhan avulla.
Katosta riippuva valaisin on Reijon työhuoneesta siirretty Innoluxin Candeo, ja matto entisen kirjastohuoneen puuvillamatto, joka on säilynyt ihmeen hyvin puhtaana, vaikka onkin valkoinen.
Rouvan työtila
Olen ollut eläkkeellä jo kohta vuoden, mutta en silti ole kokonaan lopettanut sisustussuunnitelmien tekemistä. Yrittäjänä en kuitenkaan enää toimi, vaan sisustan itselleni ja omaksi ilokseni.
Työpisteeni ikkunan puoleisessa päässä on Ikean Alex-lipasto, jonka päällä on Epsonin A3-kokoisia tulostuksiakin työstävä väriprintteri/-skanneri. Tämä tulostin on meillä yhteisessä käytössä. Laatikoston alimmat laatikot sisältävät Cocovision arkiston, ylemmissä on tulostuksessa käytettäviä papereita. Seinällä tulostimen yläpuolella riippuu rakas Coco-julisteeni.
Entisestä makuuhuoneesta siirrettiin kaksi metriä pitkä Muuramen kampauspöytä rouvan työpöytäkäyttöön. Laatikostoihin mahtuvat kätevästi paperit, vihkot, viivaimet, värikynät ym. työtarvikkeet – kaikki sellainen, mikä aiemmin oli kirjoituspöydän laatikostossa. Oikeanpuoleisen leveän laatikoston ylin laatikko tosin on pyhitetty lukuisille pukukoruilleni. AJ-pöytävalaisin tuo lisävaloa juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Vitran toolboxiin uppoavat siististi keskeisimmät työvälineet. Nurkassa pitkään lojuneet tauluhyllyt pääsivät hyödylliseen käyttöön kampauspöydän yläpuolelle. Ne kannattelevat muutamaa pientä julistetta, käyntikorttitelinettä ja paria kynäpurkkia. Tuššit ovat omissa purkeissaan läppärin ja pikkuprintterin välissä pöydällä. Jos kampauspöydän peiliosan kannen jostain syystä haluaa avata, on kannettava tietokone ja toolbox helppo siirtää sivuun siksi aikaa.
Reijon työpiste
Reijon puolelle sovitettiin hänen entinen työpöytänsä laatikostoineen. Paljosta myös luovuttiin muuton yhteydessä. Skannerinkin on nyt mahduttava työpöydälle, kun se ennen oli erillisen tason päällä.
String Pocket -hylly sijoitettiin nyt Reijon puolelle, samoin Ikean Tisdag-pöytävalaisin.
Reijo sai työtuolikseen Calligariksen Basil-tuolin, jota pehmustettiin hänelle sopivaksi tummanharmaalla istuintyynyllä. Ilmeisesti työpiste tällaisena ajaa asiansa, koska mies viihtyy sen ääressä tuntikausia päivittäin.
Ikean Bestå-kaappeja oli Reijon entisessä työhuoneessa neljä, nyt niitä on enää kaksi. Kyllä on tavaraa vähennetty, että näihin kaappeihin kaikki säilytettävä mahtuu. Osittain tavaroiden karsiminen onnistui varmaan siksi, että lähes kaikki paperit tallennettiin sähköiseen muotoon. Reijon laaja CD-kokoelma taitaa tosin olla suurimmaksi osaksi vielä entisen kotimme autotallissa. Kiva, että se kaappi, jossa oli tuo kitaratarra ovessa, saatiin kuitenkin muutossa mukaan. Julistetaidetta on omalla puolellani, enkä halunnut jättää Reijoakaan ilman. Tilasin hänelle kaksi mustavalkoista julistetta, joilla on jonkinlainen, joskin löyhä yhteys Reijon mielenkiinnon kohteisiin.
Erityisen hienoa nykyisessä kodissamme on se, että sen pohja on muuntautuva. Työhuone voi jossain elämäntilanteessa toimia myös vierashuoneena. Tai sitten kotimme kaksi makuuhuonetta sisustettaisiinkin toinen Reijolle, toinen minulle. Tällä hetkellä minusta tuntuu vahvasti siltä, että tästä kodista ja talosta lähdetään vain palvelutaloon tai “yläkertaan”, kuten Tornin Naakat asian niin osuvasti ilmaisivat marraskuun viidentenätoista päivänä Helsingin Sanomissa ilmestyneessä artikkelissa.
Marja