Kun muutimme nykyiseen asuntoomme viime syksynä, oli alusta alkaen selvää, että mahdollisimman monen olemassa olevan huonekalun piti löytää sieltä paikkansa. Olohuoneessa suunnitelma toteutuikin hyvin. Sisustussuunnittelijana pyörittelin kalusteita paperilla ennen muuttoa ja piirsin lopulliset paikat kiinteistönvälittäjältä saamaani pohjapiirustukseen. Muuttoapulaisten oli sitten helppo kantaa huonekalut suoraan paikoilleen kyseisen piirustuksen avulla.
Ensin lyötiin lukkoon kookkaampien kalusteiden, kuten sohvakaluston ja yli kolme metriä pitkän hyllykokonaisuuden paikat. Hyllykölle oli käytännössä vain kaksi mahdollista paikkaa, sillä riittävän pitkiä ehjiä seiniä oli olohuoneessa vain kaksi. Toinen niistä karsiutui pois sen vuoksi, että matalan kaappiosan päälle sijoitettava televisio ei olisi toiminut seinällä, jossa sen ruutuun kohdistuisi suoraa päivänvaloa etelästä. Mustaksi petsatun 26 vuotta vanhan saarniviilutetun hyllykön paikka tulisi siis olemaan läntisellä peräseinällä. Koriste-esineille tarkoitetun hyllyosan kiinnitys kovaan betoniseinään tosin tuotti Reijolle vähän päänvaivaa, mutta saatiin sekin kunnialla paikoilleen.
Vaaleanharmaaseen Medea-kankaalla verhoiltuun sohvakalustoomme olen ollut erityisen tyytyväinen. Alcantaraa erehdyttävästi muistuttava verhoilukangas kestää kulutusta hyvin ja on helppo pitää puhtaana. Strada-sohvakaluston on suunnitellut Kirsti Pyhälammi, ja ostimme sen Iskusta vuonna 2004. Siihen kuuluu kolmen istuttava sohva ja nojatuoli, ja molemmissa on erinomainen istumamukavuus keski-iän ylittäneille henkilöille. Sohvakalusto napsahti helposti paikoilleen sen jälkeen kun peräseinä oli varattu hyllykokonaisuudelle. Muuttopäivän iltana istuin sohvalla Reijon kanssa, korkkasimme pullon kuohuvaa, ja katselimme kauppakeskus Sellon seinässä loistavia valomainoksia, digitaalista ajannäyttöä ja lämpötilan ilmaisinta. Olimme onnellisia uudesta kodistamme ja nautimme kaupunkiasumisen tunnelmasta.
Nojatuoli olisi voinut sijaita myös ikkunan edessä sohvaa vastapäätä, mutta silloin puolitoista metriä pitkä säilytyspenkki ei enää olisi mahtunut huoneeseen. Niinpä nojatuolin paikaksi valikoitui television katseluun paras paikka, kulmittain sohvan kanssa. Nojatuolin viereen jäi vielä väljä kulkuväylä huoneeseen, eikä matalahko selkänojakaan estänyt näkymää keittiöstä olohuoneen perälle. Nojatuolissa on myös hyvä paikka lukemiseen. Siksi sijoitin mustan Kanto-lehtitelineen sen viereen.
Mustakehyksiset lasikantiset pöydät, yksi isompi sohvapöytä ja sohvan molemmin puolin asetettavat pienemmät apupöydät, saatiin sovitettua kokonaisuuteen. Olohuoneen mittasuhteet sallivat helposti apupöytien sijoittamisen sohvan molemmin puolin, niinkuin ne olivat edellisessä kodissammekin olleet.
Olohuoneen ikkunan ja parvekkeelle vievän lasioven välissä olevan seinän kohdalle oli pohjapiirustukseen merkitty takkavaraus. Hassua, ettei kiinteistönvälittäjä tiennyt, mitä merkintä pohjakuvassa merkitsi, mutta minäpä tiesin. Takkavarausta ei kuudennen kerroksen asunnossa kuitenkaan oikeasti ollut, kun ei ollut hormiakaan. Pohjapiirustus oli nimittäin ylimmän, kahdennenkymmenennen kerroksen vastaavasta asunnosta. Niin tai näin, päätin sijoittaa tähän kohtaan valkoisen puolikorkean kaapiston, jota olimme tottuneet käyttämään baarikaappina. Se sopii mittojensa puolesta siihen kuin olisi ollut tilauksesta teetetty. Kaapin käyttötarkoitus huomioiden sijainti olohuoneen ja keittiön ruokailutilan rajapinnassa on myös toimiva. Sen sisältö lämmittää melkein kuin takkatuli, joten paikka baarikaapille oli senkin puolesta selvä. Ehkä tälle paikalle joskus tulee sisustustakka, aika näyttää.
Luonnonvalkoinen säilytyspenkki oli pakko mahduttaa olohuoneeseen, sillä lastenlasten Duplopalikat, Brio-junaradan osat, Barbie-nuket asusteineen sekä Ikeasta hankitut Barbeille sopivat huonekalut saatiin näppärästi tuon penkin sisään. Sopiva leikkialue jää penkin viereen. Entisessä kodissa oli enemmän tilaa leikeille, nyt sitä on hiukan vähemmän. Se ei tunnu lastenlapsia haittaavan. Olohuoneen ikkunan alla penkki toimii myös mainiona lisäistuimena silloin, kun meillä on enemmän vieraita. Matalana huonekaluna se ei peitä ikkunaa ollenkaan.
Siinäpä keskeiset olohuoneen huonekalut olivatkin, eikä yhtäkään niistä hankittu tähän kotiin uutena. Olohuoneen sisustuksen viimeistelystä, kuten matoista, verhoista, valaisimista, taiteesta ja piensisustuksesta kerron myöhemmin erikseen.
Marja