Edellisessä blogissani lupasin palata valonlähteen valintaan erikseen. Aikaa on kulunut, vanha tietokone tullut tiensä päähän, uusi hankittu joulun jälkeen, ja joulun pyhätkin on vietetty perheen ja läheisten parissa rauhallisesti. Nyt on vihdoinkin tullut aika paljastaa lampun valinnan salat.
Lamppuvalikoimaa Tukholman huonekalumessuilla v. 2016.
Tässä artikkelissa en siis käsittele valaisimia enkä varjostimia, vaan lamppuja eli valonlähteitä. Ja lamppuja – niitä onkin vaikka minkälaisia. Kyllä ennen, siihen aikaan, kun isoisä lampun osti, oli helppoa. Hehkulamppua valittaessa tarkistettiin lampun kanta ja suurin sallittu teho eli watit. Hehkulamppujen rinnalle ja sittemmin myös niitä korvaamaan ovat tulleet loistelamput, halogeenilamput, energiansäästölamput, ledit. Valoa voidaan tuottaa myös valokuiduilla. Tuskin menee enää kauan, kun ledit käyvät jokaiseen valaisimeen. Lampuilla on erilaisia ominaisuuksia kuten himmennettävyys, suunnattavuus, syttymisnopeus, kuumeneminen, ja loppuun palettuaan ne lajitellaan erityyppisiin jätteisiin. Jotkut lamput syttyvät ja sammuvat liiketunnistimen avulla tai niiden palamista voidaan hallita etänä älypuhelimella.
Lampun valinnassa huomioitavia seikkoja
– koko, muoto ja kanta. Kaikki lamput eivät sovi kaikkiin valaisimiin. Tarkista, ettet osta liian suurikokoista lamppua. Lamppujen nimityksissä näkee merkintöjä pallolamppu, kynttilälamppu, kohdelamppu ja mainoslamppu. Nämä merkinnät viittaavat lampun muotoon ja kokoon, ja yleensä niitä saa vain tietyllä kannalla varustettuna. Yleisimmät kantamerkinnät ovat E27, E14 ja GU10.
– valaisimen määrittämä suurin sallittu sähkönkulutus (W). Valaisimen tyyppikilvestä voit tarkistaa lampulle asetetut tehorajoitukset sähkönkulutukselle (esim. max 40 W). Nykyaikaisissa valonlähteissä watit eivät ilmoita valaisutehoa, vaan sähkönkulutuksen määrän. Energiansäästön ollessa ympäristön kannalta tärkeää pyrimme ostamaan lamppuja, joissa on mahdollisimman pieni wattiluku. Siksi valintamme usein kohdistuukin LED-lamppuun, jonka wattimäärä on yleensä vain viidennes sitä vastaavan hehkulampun wattimäärästä.
– tilassa tarvittava valovirta eli valon määrä. Lumenit (lm) kertovat lampun tuottaman valon määrän. Kun aikaisemmin hehkulampuissa watit ratkaisivat sen, kuinka paljon valoa lampusta tulee, niin nykyään tuleekin katsoa lumen-arvot. Esimerkiksi 40 W:n hehkulamppua vastaava määrä valoa saadaan 470 lumenin LED-lampusta ja 60 W:n hehkulampun valon määrän korvaa 806 lumenin LED-lamppu.
– haluttu valon sävy eli värilämpötila, kelvin-arvo (K). Värilämpötila kertoo, tuottaako lamppu kellertävää, puhtaan valkoista vai sinertävää valoa. Vertailun vuoksi todettakoon, että kynttilän liekki tai öljylamppu tuottaa valoa, jonka värilämpötila on 1000 – 2000 K (lämmin valo), hehkulampun aavistuksen kellertävä valo on 2700 K, ja halogeenilampun valkoisemman valon värilämpötila on noin 3000 K. Ledejä saa 2700 K:sta aina 8000 K:iin saakka. Vertailun vuoksi: päivänvalon värilämpötila on 5000 – 10000 K (pilvinen talvipäivä – aurinkoinen kesäpäivä). Lämpimät värilämpötilat, kuten ledeissä 2700 -2800 K rentouttavat ja tekevät kotoisan olon. Työtiloissa ja esimerkiksi keittiön työtason valaisemiseen voidaan käyttää viileämpiä värilämpötiloja, kuten 4000 K.
Sessak myy mm. muodoltaan hehkulamppua muistuttavia häikäisemättömiä Calex LED-lamppuja, jotka soveltuvat hyvin tunnelmavalaistukseen.
Lisää lamppupakkauksien merkintöjä
Värintoistoindeksi eli Ra-arvo kertoo, kuinka hyvin lampun tuottamassa valossa värit toistuvat. Hehkulamppujen Ra-indeksi on 100, ja halogeenilamppujen 98-100. Kun Ra:n maksimiarvo on 100, tarkoittaa tämä sitä, että hehkulampuilla ja halogeenilampuilla värintoistoindeksi on aina erinomainen. Useimmat ledit yltävät nykyään vähintään arvoon 80, mutta sisustusvalaisimissa kannattaa valita erittäin hyvä värintoistokyky, jolloin Ra-arvon pitäisi olla vähintään 90.
Kotikäyttöön tulevissa lampuissa kandelat (cd) ja luksit (lx) voi unohtaa. Niillä on merkitystä lähinnä julkitilojen, kuten esimerkiksi myymälöiden ja toimistojen suunnattavia kohdelamppuja valittaessa. Kandela kertoo lampun valovoiman siinä suunnassa, mihin valo kohdistetaan. Mitä korkeampi kandela-arvo, sitä voimakkaammin lamppu valaisee kohteen. Luksi taas on valaistusvoimakkuuden mittayksikkö, mutta se kertoo vain sen, kuinka monta lumenia lampusta lankeaa neliömetrin alalle. Lampun avautumiskulmalla on merkitystä näihin arvoihin.
Eräs suuri syy LED-lamppujen suureen suosioon on niiden pitkä polttoikä. Emmehän halua olla yhtenään vaihtamassa loppuun palanutta tai rikkoutunutta lamppua uuteen. Kalliiksikin se tulee. Hehkulampun käyttöikä on 1000 – 1500 tuntia, halogeenilampun 2000 – 4000 tuntia ja loisteputken 10000 – 16000 tuntia. LED-lampuille luvataan polttoikää 20000 – 100000 tuntia. Muista, että ledit eivät valaise täydellä teholla koko polttoikäänsä, vaan ne himmenevät iän myötä.
LED-valaisin Seinäjoen asuntomessuilla v. 2016.
Kaksi erilaista pöytävalaisinta Tukholman huonekalumessuilla v. 2016, toinen ilman varjostinta ja toisessa hauska hatun näköinen varjostin.
Lamppu käyttötarkoituksen ja olosuhteiden mukaan
Siivoamiseen tarvitaan erilaista valoa kuin makuuhuoneen tai olohuoneen tunnelmaan. Tarkkaan näkemiseen, kuten lukemiseen ja keittiön työtason valaisemiseen valitaan voimakkaampaa kohdennettua valoa. Märkätiloissa, saunoissa ja pihojen valaistuksessa kosteus- ja lämpötila asettavat rajoituksensa lamppujen valinnalle.
Hehkulamput ovat energiasyöppöjä, mutta niiden värilämpötila on miellyttävä, värintoistokyky erinomainen, ne syttyvät ilman viivettä ja ne toimivat hyvin himmentimen kera. Nykyään hehkulamppujen valmistus on lopetettu. Erikoislamppuina, kuten uunin ja jääkaapin valaisemiseen niitä vielä saa. Halogeenilamput tuottavat hieman valkoisempaa valoa ja niillä on myös hieman pidempi polttoikä kuin hehkulampuilla. Halogeenien värintoistokyky on erinomainen, ne toimivat hyvin himmentimen kera ja soveltuvat hyvin kohdevalaistukseen. Halogeenilamppu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen valinta lastenhuoneeseen eikä keittiön työtason valaisemiseen, sillä se lämpenee polttavan kuumaksi ja kuumentaa lähellään olevat esineet. Loisteputkien ja energiansäästölamppujen suurin epäkohta on niiden hidas syttyminen. Siksi niitä ei tulisi käyttää esimerkiksi porraskäytävissä, eteistiloissa, komeroissa, varastoissa tai WC-tiloissa. Vielä jokin aika sitten ledit eivät kestäneet kuumia ympäristöolosuhteita. Nykyään saunoihinkin on kehitetty omat erikoisledinsä. Ostaessasi LED-lamppua kannattaa katsoa lampun merkinnöistä tämän artikkelin alussa listaamieni kohtien lisäksi Ra-luku ja hinta (€), sillä hintahaitari on ledeillä suuri ja halpa hinta kielii usein huonosta laadusta. Ledit kehittyvät koko ajan. On vain ajan kysymys, milloin valaisemme kaikki kodit ja julkitilat pelkästään LED-lampuilla.
Teksti ja kuvat:
Marja Lähde, sisustussuunnittelija
